Helsingin Käräjäoikeus Sähköposti
Varsinaissuomen Käräjäoikeus
Oikeusministeriön toimintamenomäärärahat vuodelle 2018 ovat noin 21,7 miljoonaa euroa. Oikeushallinto-osaston osuus tästä on noin 3,6 miljoonaa euroa. Siitä henkilöstön palkkaukseen kohdistuu noin 95 % eli hieman alle 3,4 miljoonaa euroa. Oikeushallinto-osaston henkilöstömäärä on noin 43 henkilötyövuotta vuonna 2018, minkä lisäksi projektiluontoisissa tehtävissä työskentelevää henkilöstöä on 10 henkilötyövuotta. Hallinnonalalle tuotetaan yhteisesti palveluita myös edellä mainituissa oikeusministeriön erillisyksiköissä eli hallintoyksikössä, talousyksikössä, tietohallintoyksikössä ja sisäisen tarkastuksen yksikössä. Oikeusministeriössä tuomioistuimiin liittyviin keskushallintotehtäviin sitoutuu karkeasti arvioiden yhteensä noin 34 henkilötyövuotta. Tämän lisäksi AIPA- ja HAIPA-hanketoimistoissa hoidettaviin tietojärjestelmien kehittämistehtäviin sitoutuu yhteensä lähes 20 henkilötyövuotta.
Kuinka Monta Käräjäoikeutta Suomessa On
Oikeusministeriö toimii keskushallintoviranomaisena lukuisissa kansainvälistä oikeudenhoitoa koskevissa sopimuksissa.
Verotoimisto Helsinki Yhteystiedot
Käräjäoikeudessa on päällikkötuomarina laamanni ja muina jäseninä käräjätuomareita. Maaoikeutena toimivassa käräjäoikeudessa on lisäksi maaoikeusasioiden vastuutuomari ja maaoikeusinsinöörejä. Asioiden käsittelyyn voi osallistua lisäksi lautamiehiä. Lautamiesten lukumäärän vahvistamista, valintaa, istuntoihin osallistumista ja palkkioita koskevat yksityiskohtaiset säännökset ovat käräjäoikeuden lautamiehistä annetussa laissa (675/2016). Sotilasoikeudenkäyntiasioita käsittelevissä käräjäoikeuksissa, samoin kuin Helsingin hovioikeudessa ja korkeimmassa oikeudessa, on lisäksi sotilasjäseniä.
Verotoimisto Mikkeli
Edellä todettu huomioon ottaen toimikunnan ehdottamaa muiden tuomareiden kuin korkeimpien oikeuksien jäsenten nimeämismenettelyä on pidettävä parhaana mahdollisena vaihtoehtona. Toimikunnan ehdottamaa mallia ei siten ole perusteltua muuttaa. Tuomioistuinten muun henkilöstön jäsenehdokkaan nimeämistä tarkistettaisiin kuitenkin vastaamaan viraston johtokunnalta vaadittavaa riippumattomuutta siten, että henkilöstöjärjestöt eivät suoraan saisi osallistua ehdokkaiden nimeämiseen. Niitä voitaisiin kuitenkin kuulla menettelyssä. Esityksessä on päädytty ehdottamaan, että myös muun henkilöstön ehdokas johtokunnan jäseneksi nimettäisiin vastaavalla tavalla kuin tuomarijäsenet eli päällikkötuomareiden toimesta ilmoittautumisten perusteella. Noudattamalla tätä nimeämismenettelyä vältettäisiin myös toimikunnan ehdottamaan malliin sisältynyt ongelma siitä, että työnantajatoimivaltaan kuuluvista asioista olisivat päättämässä henkilöstöjärjestöjen nimeämät henkilöt. Perusteltua ei myöskään ole se, että palkansaajajärjestöt osallistuisivat vain tuomioistuinten muun henkilöstön nimeämiseen, kun tuomareita edustavilla järjestöillä ei tällaista toimivaltaa olisi ollut. Huomattava myös on, että kaikki tuomioistuimissa työskentelevät henkilöt eivät kuulu mihinkään tällaiseen järjestöön. Näin ehdotus takaa mahdollisimman laajan osallistumisen, koska kuka tahansa voi ilmoittautua tehtävään.
Kirje Käräjäoikeudesta
Virasto voitaisiin organisoida Tuomioistuinviraston tehtävien mukaisesti esimerkiksi hallintoyksikköön, talousyksikköön ja kehittämisyksikköön. Tämä vastaisi sitä organisaatiorakennetta, joka on omaksuttu muissa pohjoismaissa ja Alankomaissa. Virasto kuitenkin itse päättäisi omasta organisaatiostaan laissa asetetuissa rajoissa. Sillä, miten toiminnot jakautuvat eri yksiköiden välillä, ei ole ratkaisevaa merkitystä viraston henkilöstömäärän kannalta. Lopullinen organisaatiorakenne muodostuu vasta virastoa perustettaessa.
Lapin Käräjäoikeus Rovaniemi
Oikeusministeriö on jatkovalmistelussa kuullut kaikkia edellä mainittuja lautakuntia. Kuulemisissa on käynyt ilmi, että lautakuntien tehtävät ovat varsin erilaisia. Oikeudenkäyntiavustajalautakunta eroaa tehtäviensä puolesta kahdesta muusta lautakunnassa. Tehtävät eivät juurikaan edellytä yhteistyötä oikeusministeriön tai tuomioistuinten kanssa. Edellä todettu huomioon ottaen lautakunnan sijoittamista Tuomioistuinviraston yhteyteen ei ole pidetty jatkovalmistelunkaan perusteella tarkoituksenmukaisena.
Verotoimisto Savonlinna
Kotimaisessa keskustelussa on arvosteltu esimerkiksi sitä, että poliittisesti johdettu ministeriö vastaa tuomioistuinlaitoksen keskushallinnosta ja rahoituksesta suoraan. Ministeriön ja tuomioistuinten väliin sijoittuvan Tuomioistuinviraston on nähty toimivan etäisyyttä luovana väliportaana, mikä osaltaan vahvistaisi tuomioistuinlaitoksen rakenteellista riippumattomuutta.